Börn/Unglingar / Greinar

Einhverfa

 Įriš 1943 birti bandarķski lęknirinn Leo Kanner tķmaritsgrein sem hann nefndi Einhverfar truflanir tilfinningatengsla. Hann lżsti žar 11 börnum sem virtust eiga žaš sameiginlegt aš lifa ķ eigin heimi, tengslalķtil viš annaš fólk. Žau voru sein til ķ mįlžroska og sum lęršu reyndar aldrei aš tala. Žau sem lęršu aš tala notušu ekki mįliš sem tęki til samskipta viš annaš fólk. Tal žeirra var ekki ķ samhengi viš žaš sem var aš gerast ķ kringum žau og sum žeirra stöglušust ķ sķfellu į sömu oršunum og setningunum. Önnur bergmįlušu žaš sem viš žau var sagt. Athafnir žeirra voru um margt sérkennilegar, leikir fįbreyttir og fólust gjarnan ķ aš endurtaka ķ sķfellu sömu einföldu athafnirnar. Įhugamįl žeirra voru undarleg og óvenjuleg. Kanner valdi žessu fyrirbęri heitiš barnaeinhverfa.

Ķ meginatrišum er lżsing Kanners į hegšunareinkennum einhverfu enn ķ fullu gildi. Hins vegar hefur skilningur manna į ešli og orsökum fyrirbęrisins breyst verulega.

Gešveiki eša žroskatruflun?

Į fyrstu įratugunum eftir aš Kanner birti grein sķna var almennt litiš svo į aš hann hefši uppgötvaš sérstaka tegund gešveiki sem eiginleg vęri börnum og lķklegast nokkurs konar bernskuśtgįfa af gešklofa. Į įttunda įratugnum birtust rannsóknanišurstöšur sem bentu til žess aš ekkert samhengi vęri milli einhverfu og gešklofa. Meš auknum rannsóknum į einhverfu tók aš mótast sį skilningur aš einhverfa vęri žroskatruflun og hegšunareinkennin sem įšur er lżst stöfušu af frįvikum ķ įkvešnum žroskažįttum į vitsmunasvišinu. Eftir 1980 hafa menn veriš nokkuš sammįla um aš skipa einhverfu og nokkrum öšrum fįtķšum žroskatruflunum, sem hafa flest einkenni einhverfu, saman ķ flokk og nefna žęr einu nafni "gagntękar žroskatruflanir".

Uppeldislegar orsakir eša lķffręšilegar?

Ķ grein Kanners frį 1943 kemur fram aš hann er žeirrar skošunar aš einhverfa sé mešfędd truflun - įsköpuš vangeta til aš mynda tilfinningatengsl viš annaš fólk. Žess sér žó brįšlega merki ķ skrifum hans aš hann byrjar aš hopa frį žessu upphaflega sjónarmiši sķnu og, e.t.v. ķ samręmi viš tķšarandann, leita aš uppeldislegum orsökum. Sś hugmynd aš einhverfa ętti sér uppeldislegar orsakir var svo fullmótuš um 1950 og var rķkjandi višhorf fram undir 1970. Einhverfan var talin eiga rętur aš rekja til žess aš foreldrar einhverfu barnanna vęru ófęrir um aš sżna žeim žį hlżju og tilfinningalegu örvun sem naušsynleg vęri til aš ešlileg tengsl gętu myndast milli foreldra og barns. Žetta leiddi svo til žess aš börnin hyrfu inn ķ sjįlf sig og myndušu um sig skel til varnar žeirri höfnun sem žau hefšu oršiš fyrir frį sķnum nįnustu. Ķ byrjun įttunda įratugarins voru margir farnir aš efast um žessa orsakagreiningu og bentu į aš hśn styddist ekki viš skżrar rannsóknanišurstöšur. Žvert į móti bentu nżjar rannsóknir til žess aš orsakanna vęri ekki aš leita ķ uppeldi barnanna, heldur ķ truflunum ķ starfsemi mištaugakerfisins. Žessari hugmynd óx fylgi og ķ lok įttunda įratugarins voru menn almennt oršnir sammįla um žann skilning sem enn er rįšandi, sem sagt aš einhverfa stafi af lķffręšilegum orsökum.

Mįliš vandast hins vegar žegar skilgreina į nįkvęmlega hverjar žęr lķffręšilegu orsakir eru. Vitaš er aš erfšir eiga nokkurn hlut aš mįli. Rannsóknir hafa sżnt aš ef foreldrar eiga einhverft barn eru lķkurnar į aš annaš barn žeirra sé einnig einhverft u.ž.b. tveir af hundraši. Žaš eru ķ sjįlfu sér ekki miklar lķkur en žó margfalt meiri en almennu lķkurnar į aš barn sé einhverft. Ljóst er aš erfšir skżra ekki nema takmarkašan hluta mįlsins. Sżnt hefur veriš fram į aš einhverfa getur komiš fram samfara żmsum sjśkdómum, svo sem raušum hundum į mešgöngutķma og įkvešnum fįtķšum sjśkdómum ķ taugavef. Lķffręšilegu orsakirnar viršast žvķ geta veriš af żmsu tagi, en eiga žaš sameiginlegt aš leiša af sér sams konar hegšunareinkenni, ž.e. einhverfuna. Žessar žekktu orsakir skżra žó ekki nema lķtinn hluta tilfella. Vitaš er aš ķ heilastarfseminni er einhver truflun eša skeršing, en ekki hęgt aš stašsetja hana eša vita nįkvęmlega hvers ešlis hśn er.

Tķšni

Einhverfa er tiltölulega fįtķš fötlun. Lengi hefur veriš įlitiš aš tķšnin vęri 4 af hverjum 10.000. Nżjar rannsóknir benda nś til aš hśn geti veriš öllu meiri. Samkvęmt žessum nišurstöšum viršist mega bśast viš aš 10 börn af hverjum 10.000 sem fęšast verši einhverf. Tķšnin er ólķkt hęrri mešal drengja; ķ hópi einhverfra eru u.ž.b. žrķr drengir į móti hverri einni stślku.

Einkenni

Hegšunareinkennum einhverfu er gjarnan skipt ķ žrennt. Ķ fyrsta lagi eru einkenni er varša tengsl og samspil viš ašra. Ķ öšru lagi einkenni ķ mįli og tjįskiptum og ķ žrišja lagi įrįttuhegšun.

Tengsl og samspil

Oft er fyrsta einkenniš sem foreldrar sjį ķ fari einhverfs barns sķns aš "ekki nįist samband viš barniš". Augntengsl eru lķtil, barniš "fer illa ķ fangi", ž.e. lagar sig illa aš lķkama žess sem heldur į žvķ og réttir ekki upp hendur til aš lįta taka sig upp. Barniš viršist mešvitundarlķtiš um tilvist og tilfinningar annarra og svo aš sjį sem nįvist fólks skipti žaš litlu mįli. Einhverfum börnum er oft lżst žannig aš žau séu eins og innilokuš ķ eigin heimi. Sś lżsing er žó alls ekki einhlķt žvķ tengslaskeršingin er mismikil. Žau einhverfu börn sem vęgar eru skert į žessu sviši geta myndaš töluverš tengsl viš fulloršna en skeršingin kemur fremur fram ķ vangetu til aš nį tengslum og samspili viš önnur börn og eignast leikfélaga. Oft er engu lķkara en einhverf börn umgangist annaš fólk eins og dauša hluti, noti žaš sem tęki til aš fį žörfum sķnum fullnęgt.

Mįl og tjįskipti

Nįnast öll einhverf börn hafa seinkašan mįlžroska og u.ž.b. helmingur žeirra fęr aldrei mįl sem nżtist žeim til samskipta viš ašra. Grundvallarskeršingin viršist ekki liggja ķ mįlžroskanum, heldur ķ sjįlfri tjįskiptahęfninni sem er forsenda žess aš mįl žróist og nżtist sem tęki til aš blanda geši viš annaš fólk. Skeršingin snertir einnig getuna til tjįskipta įn orša, svo sem meš augnsambandi, svipbrigšum eša bendingum. Mįl žeirra einhverfu einstaklinga sem į annaš borš lęra aš tala er venjulega sérkennilegt. Bergmįlstal er algengt, svo og ruglingur persónufornafna į žį lund aš nota žś eša hann um sjįlfan sig. Mįliš er oft steglt ķ formi og innihaldi. Žannig endurtekur hinn einhverfi oft sömu setninguna sķ og ę įn nokkurs samhengis viš ašstęšur. Einnig gętir erfišleika viš aš halda žręši ķ samręšum žrįtt fyrir aš mįlžroski til žess sé nęgur. Hljómfall talašs mįls er oft sérkennilegt og einhęft.

Įrįttuhegšun

Mešal yngstu barnanna og žeirra einhverfu einstaklinga sem mest eru skertir er hér oft um aš ręša sérkennilegar, sķendurteknar hreyfingar, einkum handahreyfingar, svo sem aš veifa höndum ķ axlarhęš. Stundum kemur fram undarlegur įhugi į einstökum eiginleikum hluta, t.d. įferš žeirra eša lykt. Getur žį hinn einhverfi unaš sér tķmunum saman viš aš strjśka hlut sem hefur sérstaka įferš. Snśningshreyfingar vekja oft sérstakan įhuga einhverfra og eyša žeir žį löngum stundum ķ aš lįta hluti snśast eša horfa į slķkt, t.d. viftu eša tromlu ķ žvottavél. Hjį žeim er meira mįl hafa kemur įrįttuhneigšin stundum fram ķ óvenjulegum, žröngum įhugasvišum, svo sem aš vita allt um mismunandi geršir žvottavéla. Talar žį hinn einhverfi einatt mikiš um įhugasviš sitt, hvort sem ašstęšur gefa tilefni til žess eša ekki. Žrįhyggja kemur einnig į stundum fram ķ rķkri žörf fyrir aš halda öllu óbreyttu ķ kringum sig. Getur žaš valdiš hinum einhverfa miklum óróleika og vansęld ef eitthvert smįatriši ķ daglegu lķfi hans eša umhverfi fer śr sķnum föstu skoršum.

Til višbótar viš žessa žrjį meginflokka einkenna er algengt aš sjį truflanir sem ekki eru sérstakar fyrir einhverfa. Mį žar nefna truflanir ķ mataręši og svefni. Einnig sérkennileg višbrögš viš skynręnum įreitum, svo sem minnkaš sįrsaukaskyn og ofurnęmi fyrir įkvešnum tegundum hljóša eša snertingar. Truflanir ķ hreyfižroska eru algengar og lżsa sér ķ sérkennilegri lķkamsbeitingu og slakri samhęfingu. Einkenni į tilfinningasvišinu eru og algeng, svo sem óttaleysi viš raunverulegar hęttur en sterk hręšsluvišbrögš viš żmsum venjulegum, hęttulausum hlutum.

Frįvik ķ vitsmunažroska

Žorri einhverfra hefur skerta greind. Rannsóknum ber nokkuš saman um aš fjörutķu af hundraši hafi greindarvķsitölu undir 50. Žrjįtķu af hundraši liggja į greindarvķsitölubilinu 50-70 og önnur 30% hafa greindarvķsitölu yfir 70. Žessi frįvik ķ greindaržroska duga žó ekki til aš śtskżra žau sérstöku einkenni einhverfunnar sem hér hefur veriš lżst.

Į seinustu įrum hafa rannsóknir smįtt og smįtt varpaš ljósi į frįvik ķ afmörkušum žįttum vitsmunažroskans sem žoka okkur nokkuš įleišis til skilnings ķ žessu efni. Žessi frįvik snerta sér ķ lagi hęfnina til aš vinna śr upplżsingum sem hafa félagslega og tilfinningalega merkingu. Barn sem ekki skynjar tilfinningalegt innihald ķ svipbrigšum eša rödd móšur sinnar myndar ekki viš hana tengsl į sama hįtt og önnur börn. Žį hafa rannsóknir bent til aš einhverfir hafi skerta getu til aš gera sér grein fyrir aš ašrir bśi yfir hugsun og hugarįstandi sem sé ašskiliš frį žeirra eigin hugsun. Hér er ķ rauninni um aš ręša getuna til aš setja sig ķ spor annarra, getuna til žess innsęis ķ hugsun og lķšan annars fólks sem er undirstaša mannlegra samskipta og tengsla. Annar žįttur į vitsmunasvišinu sem viršist vera skertur er getan til aš hugsa óhlutbundiš. Einnig koma fram erfišleikar ķ aš hugsa ķ runu, en žaš er hugsun ķ röš žar sem hver eining er bundin röklegum tengslum žeim einingum sem fara į undan og į eftir. Mikils er aš vęnta af frekari rannsóknum į vitsmunažroska einhverfra.

Mešferš

Sķšan Kanner lżsti fyrst einhverfunni hafa ótal mešferšarśrręši veriš reynd meš misjöfnum įrangri. Ķ stórum drįttum mį flokka žessi śrręši ķ žrennt. Ķ fyrsta lagi žau sem byggjast į hugmyndum sįllękninganna, ķ öšru lagi lķffręšilegar ašferšir og ķ žrišja lagi kennslufręšilegar ašferšir.

Ašferšum sįllękninganna, svo sem leikmešferš og samtalsmešferš fyrir foreldra og/eša börn, var einkum beitt mešan sį skilningur var rķkjandi aš einhverfa ętti sér uppeldislegar orsakir og tengslatruflun barnanna stafaši af tilfinningahömlum sem mešferšin žyrfti aš losa um. Ekki liggja fyrir traustar rannsóknanišurstöšur um įrangur mešferšar af žessu tagi og er hśn nś vķšast aflögš.

Hvaš varšar lķffręšilegar ašferšir ber fyrst aš geta žess aš engin lyf hafa fundist sem hafa įhrif į hin sérstöku einkenni einhverfunnar. Hins vegar getur lyfjamešferš komiš aš gagni ķ einstökum tilfellum meš žvķ aš hafa įhrif į żmis aukaeinkenni og bęta žannig ašlögun. Róandi lyf geta t.d. dregiš śr kvķša og óróleika og komiš reglu į svefntķma, en svefntruflanir eru algengar mešal einhverfra. Fram hafa komiš kenningar um aš stórskammtar af B?vķtamķni dragi śr einhverfueinkennunum og einnig aš sérstakt mataręši geti haft jįkvęš įhrif ķ vissum tilvikum. Žessar hugmyndir styšjast enn sem komiš er ekki viš skżrar rannsóknanišurstöšur.

Sś mešferš sem reynst hefur įrangursrķkust og best er studd rannsóknum, er sérhęfš kennsla og atferlismótun. Aš baki kennslunni liggur sś hugmynd aš vegna frįvika ķ žroska į félags? og tilfinningalega svišinu hafi einhverfu börnin ekki nįš aš tileinka sér ótalmargt sem önnur börn lęra į samskiptum viš annaš fólk. Žannig aš žaš sem einhverfu börnin lęra ekki, žarf aš kenna žeim. Gert er sem nįkvęmast žroskamat og sķšan hafist handa viš aš kenna börnunum nżja fęrni sem er ķ samręmi viš žroska žeirra. Kennsluumhverfi og ?ašferšir žurfa aš taka miš af žeim sérstöku frįvikum ķ žroska sem einkenna alla einhverfa einstaklinga, en žess utan žurfa kennsluįętlanir aš vera einstaklingsbundnar. Žar sem einhverfir eru į żmsan hįtt misleitur hópur er mismunandi hversu sérhęft mešferšarumhverfi hęfir hverjum og einum. Žannig žurfa sumir einhverfir kennslu ķ sérdeildum eša sérskólum mešan ašrir geta stundaš nįm ķ almennum bekkjardeildum meš stušningi. Reglan er sś aš hver og einn eigi aš fį kennslu ķ eins almennu og lķtiš sérhęfšu umhverfi og hann ręšur viš og getur nżtt sér. Miklu varšar aš mešferš hefjist strax eftir aš einhverfa hefur veriš greind. Į Ķslandi greinast einhverf börn aš mešaltali viš žriggja įra aldur.

Ašferšir atferlismótunar koma aš góšu gagni ķ kennslunni. Žęr geta einnig veriš foreldrum stoš ķ aš styrkja žaš sem börnin gera vel og draga śr hegšunartruflunum.

Mešferšin getur žó ekki beinst eingöngu aš hinum einhverfa. Uppeldi einhverfs barns hefur ķ för meš sér mikiš įlag į heimili žess. Foreldrar žurfa rįšgjöf og fręšslu og ašra ašstoš af żmsu tagi. Mį žar nefna tilsjónarmenn, stušningsfjölskyldur og skammtķmavistun sem létta hluta įlagsins af heimilinu og geta žannig gert fjölskyldunni kleift aš hafa einhverfa barniš eša unglinginn heima lengur en ella.

Framvinda og horfur

Ķ sumum tilvikum viršast einhverfueinkenni vera til stašar allt frį fęšingu. Ķ öšrum tilfellum žroskast börnin ešlilega til 1-3 įra aldurs og jafnvel lengur įšur en einkennin koma fram. Nżleg bandarķsk rannsókn sem gerš var mešal foreldra einhverfra barna leiddi ķ ljós aš viš 24 mįnaša aldur höfšu 76 af hundraši foreldranna žegar tekiš eftir einhverfueinkennum ķ fari barna sinna og viš 36 mįnaša aldur höfšu 94% oršiš vör viš einkennin. Einhverfir eru sundurleitur hópur bęši hvaš varšar greindarfar og žaš hversu alvarleg einhverfueinkennin eru. Ķ samręmi viš žetta eru framfarir žeirra mismiklar og mishrašar. Tvö atriši hafa reynst segja fyrir um framfarahorfur. Annars vegar greindarfariš og hins vegar mįlžroskinn um 5-6 įra aldurinn. Žvķ greindara sem barniš er žeim mun lķklegra er aš žaš taki góšum framförum. Žvķ meira mįl sem komiš er um 5-6 įra aldurinn žeim mun betri eru horfur. Skert tengsl eru mest įberandi fram į 5-7 įra aldurinn. Žį batna oft tengslin, einkum viš žį sem barninu eru nįkomnastir, en eftir situr skert hęfni til aš eiga samspil viš jafnaldra, eignast leikfélaga og vini.

Flogaveiki er algeng ķ hópi einhverfra. Um 18 įra aldur hefur fjórši hver einhverfur einstaklingur fengiš flog. Algengast er aš fyrst beri į flogaveikinni į 11-14 įra aldri.

Unglingsįrin eru mörgum einhverfum erfišur tķmi og rannsóknir sżna nokkra afturför hjį u.ž.b. fimmtungi žeirra į žvķ tķmabili. Į žvķ žroskaskeiši skiptir jafnaldrahópurinn ę meira mįli. Margir einhverfir unglingar finna fyrir löngun til aš eignast vini og félaga, ekki sķst af gagnstęšu kyni, en skortir žį félagslegu fęrni sem žarf til aš mynda slķk tengsl. Reyndar er nįnast óžekkt aš einhverfir nįi aš mynda svo nįin tengsl aš til žess komi aš žeir stofni fjölskyldu. Į öšrum svišum geta žeir sem mestum framförum taka nįš langt. Žekkt eru dęmi um einhverfa sem lokiš hafa hįskólaprófum og standa framarlega į sķnum fręšasvišum.

Vandašar langtķmarannsóknir į einhverfu eru ekki margar enn sem komiš er. Sś žeirra sem oftast er vitnaš til sżndi aš allt aš sautjįn af hundraši žess hóps sem rannsakašur var gįtu lifaš tiltölulega sjįlfstęšu lķfi, unniš fyrir sér og stašiš aš mestu į eigin fótum. Allir hinir žurftu stušning ķ mismiklum męli, allt frį žvķ aš žurfa aš vera į stofnun meš mikilli umönnun yfir ķ aš geta bśiš į sambżli meš nokkrum stušningi og leišbeiningum. Verndašir vinnustašir eru mikilvęgur lišur ķ žjónustu viš fulloršiš einhverft fólk.

Żmislegt bendir til žess aš žvķ fyrr sem mešferš getur hafist og žeim mun markvissari sem hśn er, žvķ stęrri verši sį hópur einhverfra sem žroskast til nokkurs sjįlfstęšis. Žróun undanfarinna įra hefur veriš ķ žessa įtt og eru žvķ nokkrar vonir bundnar viš aš sį hópur einhverfra sem lifaš getur tiltölulega sjįlfstęšu lķfi muni stękka.

Einhverfa er varanleg fötlun. Jafnvel žeir einhverfir sem mestum framförum taka bera hennar einhver merki alla ęvi.

Pįll Magnśsson

Til baka

Prentvęn śtgįfa 

Skošanakönnun

Hefur ślit lķkama žķns mikil įhrif į hvernig žér lķšur meš sjįlfa/n žig ?
Svarmöguleikar

Skrįning į póstlista

Tölvupóstfang
Skrįšu žig į póstlista persona.is til aš fį fréttir og tilkynningar frį okkur ķ framtķšinni.